maanantai 23. joulukuuta 2013

Jouluterveisiä

Olisi ehkä pitänyt jo kirjoittaa tänne aiemmin mutta en saanut aikaiseksi. Lähdin koreasta 7.12. kohti suomea. En enää jaksanut sitä touhua, monta kuukautta jouduin jakamaan sängyn ja pienen huoneen liian monen ihmisen kanssa. Luvattiin sit ja tänä, mitään ei koskaan tapahtunut. Myöskin muut vapaaehtoiset kohtelivat minua sen verran törkeästi että katsoin paremmakseni vaan lähteä.

Valitettavasti, huonekaverini pilasi lähtöni. Olen edelleenkin katkera hänelle. Tarkoitus oli livahtaa kenenkään tietämättä aamulla ulos, mutta huonekaverini oli yöllä käynyt kertomassa muille ja ottamassa valokuvia joita en edes halua. Ihan vaan tiedoksi, niillä syttyi takka ihan hyvin! Huonekaverin kuvan säästin kun hänestä pidin, muut saivat lämmittää taloa.

Ehkä paras tapa palata suomeen oli mennä Turisaksen ja Ensiferumin keikalle Nosturiin 7.12. illalla. Olisin näin halunnut viestittää että en ole enää koreassa mutta tuo p......een huonekaveri pilasi tämänkin.

Jos tämän vuoden summaa muutamaan lauseeseen niin se menisi jotakuin näin: Etelä-Korea ja Soul ovat edelleenkin hyviä paikkoja, tooosin ei työskennellä. Korean ICYE:n organisaatio ei toimi, useamman asian pitää muuttua että voisi sanoa sen toimivan edes hyvin, hyvä jos kohtuullisesti voi sanoa. Vuosi meni tekemättä mitään, istumalla työpöydän edessä ja sen jälkeen yksin kahvilassa.

Parasta antia oli lukuisat konsertit ja kaikki kahvilat. Uudet korealaiset ystävät jotka täyttävät kakaotalkin.
Olin telkkarissa ties kuinka monta kertaa, haastetteluja sinne sun tänne, keikoilta, autoista, turismista, opiskelusta yms yms. en edes viitsi laskea. Keikoilla, tuntemattomat pikku fanit morjestivat, koska olivat nähdeet minut telkkarissa. Tuntuuhan tuo aika mukavalta :D

Mutta muuten, Suomen ICYE eli Maailmanvaihto hoiti asiansa erittäin hyvin, ei mitään valittamista ja kiitokset Annille, joka jaksoi kuunnella valittamistani. Voisin uudestaankin lähteä, mutta en ainakaan aasiaan. Näyttää siltä, ettei siellä päin vapaaehtoiset tee tehtäviä joita haluaisin tehdä. Ehkäpä toisen järjestön kautta voisin lähteä uudestaan tekemään oikeasti jotain kongreettista.

Voi olla että jatkan tämän blogin pitämistä ja ensi vuoden puolella luultavasti teen pidemmän postauksen siitä miksi en halua enää työskennellä koreassa ja miksi sain maasta tarpeekseni.

Mutta nyt Hyvää Joulua ja mukavaa Uutta Vuotta!

lauantai 7. joulukuuta 2013

Japani

Tein pikamatkan Tokioon viime viikonloppuna. En pariin päivään siellä ollessani syönyt mitään kun sairastuin johonkin. Toisaalta, japanilainen ruoka ei myöskään sovi minulle, se on joko liian makeaa tai liian suolaista.

Täytyy sanoa ihan alkuun, etten mennyt Japaniin siksi että maa kiinnostaisi minua. Syystä tai toisesta en ole koskaan oikein pitänyt Japanista, ehkä se johtuu siitä että kaikki pitävät maasta. Sairastelun takia nistäkin 2,5 päivästä kun siellä olin, jäi "käyttämättä" päivän verran mutta eipä tuo haittaa sen enempää.

Tokiosta näin oikeastaan vain Shibyan, Akasukan ja siinä se. Meiji ja Senso-ji temppelit, Tokyo Skytree olivat ainoat "nähtävyydet" kun kävin katsomassa.







Syy miksi menin Japaniin oli 22nd Mooneye Annual Hot Rod and Custom Show in Yokohama. Tapahtuma joka keskittyy custom autoihin ja moottoripyöriin on Japanin suurin sisätiloissa järjestettävä tapahtuma. Odotin sitä koko vuoden ajan ja sinne päästyäni olin niin niin kipeä että puolet jäi katsomatta.

Siitäkin huolimatta päivä oli ehkä vuoden parhain. Alla muutama kuva ja lisää tulee kuvat-sivustolleni kunhan saat niitä hieman korjailtua.








sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Kohti talvea korealaiseen tyyliin (lue: kuplamuovia ikkunaan)

Lämpötila tippuu nollaan tai jopa asteen pari pakkasen puolelle yöllä ja päivälläkin se pysyttelee enimmillään 10:ssä asteessa. Koreassakin tulee ihan kunnon talvi, joka vuosi lunta ja pakkastakin voi olla jopa -20 astetta. Viime talvina, pakkasennätykset ovat nousseet huimasti ja esim. Soulin pormestari pyyteli kaikkia pukemaan pitkät kalsarit jalkaan, koska energiaa ei riitä lämmittämiseen.

Talvi siis tulee aina, eikä se oli mikään uusi asia mutta korealaiset eivät silti osaa rakentaa taloja sitä ajatellen. Ikkunat ovat yksilasisia ja usein liukuen avautuvia, ei eristyksiä missään. Varsinkin vähän vanhemmissa rakennuksissa ikkunat eivät edes sulkeudu kunnolla. Pattereita ei myöskään ole, lämmitys hoidetaan pääasiassa lattialämmityksellä. Voitko itse kuvitella laittavasi lattialämmön 60:n asteeseen, jotta huoneessa olisi edes 20 astetta? Ei kovin energiatehokas tapa.

Toimistot ja liiketilat ovat kaikkein pahimpia. Usein ulkosivu täyttä lasia, ei siinä mitään, mutta ovi on tyyppiä ylä ja ala osa 5cm auki. Muistan valittaneeni tästä tänne tullessani kun toimisossa jalkojani paleli juuri tänä syyn takia. Viime viikolla todistin ehkä mielenkiintoisimpaa tapaa eristää toimisto. Suihkuta Spritea ikkunaan ja "liimaa" sillä kuplamuovi paikalle. Jos muovi irtoaa, suihkuta vettä/spriteä ja paina kuplamuovi takaisin ikkunaan.

Ihmettelen suuresti eristystehoa..


..On siinä sentään ihan kiva kuvio. Ja nuo valkoiset linjat eivät ole teippejä, niin kuin ensin luulin.

Ensi viikolla mini lomalle Japaniin katsomaan autoja. On muuten ollut ikävä! Voi olla että tulee itku kun pääsen hot rodien kimppuun, en malta odottaa 1.12. Yokohama Hot Rod and Custom Show.

maanantai 11. marraskuuta 2013

lyhtyfestivaali ja Pepero Day

Pitkästä aikaa kuvapäivityksiä http://neitoperhonen.kuvat.fi :ssä. Ruska se on tullut vihdoin tänne Souliinkin ja pitihän siitä ottaa muutamia kuvia.

Lyhtyfestivaalista huonoja kuvia löytyy myös tuolta kuvablogista. En viitsi niitä tänne erikseen linkata, vaan tosiaan sieltä voitte käydä katsomassa. Täytyy myöntää etten olisi koskaan uskonut sitä ihmismäärää joka päivittäin tuolla festivaalilla käy. Ilmainen tapahtuma, mutta sne verran porukkaa liikkeellä etten uudestaan halua mennä, vaikka puolet jäikni katsomatta. 

Pepero-Day, eli 11.11. jotkut lukijat varmaan tuntevat Pockyn, tuon japanilaisen tikkukeksin joka on päällystetty suklaalla. Pepero on sen korealainen versio ja pepero-day tietenkin tulee 11.11. päivämäärästä (näyttää niin kivasti neljältä keksiltä). Päivä on täysin kaupallinen, sen kehitti alunperin peperoja valmistava yhtiö Lotte. Taas yksi kaupallinen pareille tarkoitettu päivä lisää, näitä korea on pullollaan. 


Näin marraskuun puolivälissä alkaa täälläkin vihdoin olla kylmä. Piti oikein talvivaatteet kaivaa laukusta esille ja tunkea T-paidat laukun pohjalle. Tuli oikein ikävä saunaa kun tuolla ulkona viimassa ja kylmässä noita lyhtyfestivaalin kuvia otin. 


maanantai 4. marraskuuta 2013

Seoul YMCA 16th Youth Video Festival

Kylmään ja harmaaseen sekä työntäydyttömään syksyyn ilmestyi valopilkku Youth Video Festivalin ansiosta. Tarkoitus oli heti festivaalin jälkeen päivittää blogia, mutta näin siinä taas kävi etten päivitellyt. Taaskin läppärillä töissä, jotta netti toimisi tarpeeksi kuvien lataamiseen :(

Youth Video Festival on juuri sitä mitä nimestä voisi päätellä. Kyseessä on yläasteikäisille tarkoitettu elokuva- ja animaatiofestivaali, palkintoina oli kulttuuri kuponkeja ja suurehko summa rahaa. Tämän vuoden aiheina oli eristyneisyys/yksinäisyys sekä ekologisuus. Elokuvien pituudet vaihtelivat parista minuutista 20:n minuuttiin. Itse elokuvia en pysty linkittämään, koska niitä ei ole julkistettu youtubessa tai muilla sivustoilla. Muutama kuva kuitenkin tapahtumasta ja sain jopa työkaverin ottamaan erittäin karsean kuvan itsestäni pöydän takana.











Väliaika numerona äätenlaskennan aikaan näimme kahden nuoren taikurin esitykset. Vaikka välillä vähän haparoivat, niin annettakoon tuo anteeksi kun vasta yläasteella olivat. Kyllä heistä vielä hyviä taikureita tulee.




keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Yleispäivitys

Asutaan vieläkin hotellissa. Tällähetkellä yhdessä twin huoneessa on 4 tyttöä, huomenna pitäisi kai muuttaa toiseen huoneeseen, johon mahtuu 5 tyyppiä mutta meitä on 7....  toisaalta voi olla ettei taaskaan muuteta, niin kuin ne viisi edellistä kertaa. Alkaa jotenkin ärsyttämään kun pitää pakata laukut ja sitten aamulla kun pitäis huonetta vaihtaa sanotaan ettei muutetakaan.

Muutenkin asiat eivät mene ihan niin kuin pitäisi. Ensi viikolla olisi ollut TOPIK tasokoe korean kielestä. Ilmottauduin ja maksoin sen aikoja sitten, nyt kun yritin printata osallistumiskaavaketta niin sivuilla luki ettei maksua muka ollut tapahtunut. Soitin sinne toimistoon ja heillä luki ettei maksua tosiaan ollut joten en voi kokeeseen osallistua. Kävin pankissa ja sieltä näkyi että maksu oli lähtenyt, mutta samalla palautunut tilille emuutaman päivän päästä. Katsoin TOPIK:n verkkosivuilta maksun jälkeen ja kaikki näytti hyvältä, joten en myöhemmin enää tarkistanut asiaa. Nyt sitten 2:n kuukauden opiskelu on ollut ihan turhaa. Suoraansanoen vituttaa ja paljon.

Asialle ei enää mitään voi. Soitin takaisin ja kerroin että maksu oli pompannut takaisin. Ainoa vastaus oli että asialle ei enää voi tehdä mitään, jos olisin maksukauden aikana soittanut niin asia olisi voitu korjata. Se siitä, samalla lähti kiinnostus kielen opiskelemiseen täysin.

Nyt kun ei enää tarvitse kieltäkään opiskella ja asumistilannekin on mikä on, niin päädyin siihen tulokseen että jos yrittävät minua isäntäperheeseen laittaa niin palaan takaisin suomeen. Nyt minulla ei ole enää mitään hävittävää, joten elän päivä kerrallaan ja odotan uutisia.

Korea ei halua minua tänne, joten en jaksa enää taistella kaiken maailman byrokratiaa vastaan ja luovutan ja tulen maitojunalla takaisin kotiin. Virallisetkin asiat päättyvät siihen kun olen ulkomaalainen. Palveluita ei voida tarjota kun olen ulkomaalainen. Tähän ja tohon sivustoon ei voi liittyä, koska olen ulkomaalainen. Tätä ja tota ei voi ostaa koska olen ulkomaalainen. Alkaa jo riittää, rajansa kaikella.

Ehkä palaan suomeen ennen tammikuuta, ehkä vasta silloin mutta siihen asti yritän nauttia vielä tästä lämpöisestä ilmasta, jollen muusta.

Mokpo ja Formula 1

Isäni tuli Koreaan käymään ja menimme yhdessä katsomaan F1 kisoja maan eteläosiin, Yeonggamin radalle. Otin viikon vapaata käynnin vuoksi ja nyt tänään on kansallinen vapaapäivä hangulin, eli korean kielen kirjoituksen vuoksi. Käytän vapaapäiväni nyt kahvilassa päivitellen ja lataillen kuvia nettiin. Sen takia päivityksiä tulee nyt useampi kerralla. Netti kun ei vieläkään toimi hotellilla

Otimme kaikkein hitaimman junan Soulista kohti Mokpoa lauantaina, 4,5h tuntia, mutta eipä tullut kalliiksi, 20 euroa noin suurinpiirtein. Olimme Mokpossa pari yötä ja sunnuntai meni kokonaan formuloiden parissa. Täytyy myöntää että ei ole helppoa ottaa kuvia autoista jotka menevät 300km/h ohitse, mutta onneksi Kimi ajoi loppuun asti ja näin ollen sain 55 mahdollisuutta.










Itse kisa ei ollut mitenkään ihmeellinen, eikä täällä ole kiinnostusta autourheiluun joten taisi olla viimeinen Korean kisa mitä ajetaan.

Muutama maisema kuva Mokposta.